- Koska slaavilaisuus perustuu kieliyhteyteen, slaavilaisuus syntyi kieliyhteisön muodostumisen myötä. Nykyisten slaavilaisten kielten alkumuoto ilmaantui joskus ensimmäisen vuosituhannen puolivälissä. Yhden teorian mukaan slaavi -nimitys tuleekin sanasta slovo, joka tarkoittaa sanaa tai puhetta.fi.wikipedia.org/wiki/Slaavit
- See more
See all on WikipediaSlaavilainen kantakieli – Wikipedia
Slaavilainen kantakieli on kantakieli, josta slaavilaiset kielet ovat kehittyneet. Slaavilaisesta kantakielestä ei ole säilynyt kirjoitettua tekstiä, joten kieli on rekonstruoitu vertaamalla slaavilaisia ja muita indoeurooppalaisia kieliä. Slaavilainen kantakieli ei ollut samanlainen koko ajan, vaan se muuttui ajan … See more
Termi "kantaslaavilainen" muodostettiin lisäämällä -kanta sanaan "slaavilainen». Slaavi-nimen alkuperästä ei edelleenkään ole yhtä tarkkaa näkemystä (yksikkö * slověninъ , monikko * slověne). On olemassa muutama … See more
Vaikka slavistiikka syntyi jo 1800-luvun alussa (slavistiikan isänä pidetään Josef Dobrovskýa), slaavilaisen kantakielen rekonstruointi … See more
Wikipedia text under CC-BY-SA license Slaavilaiset kielet – Wikipedia
Slaavilaiset kielet on yksi indoeurooppalaisten kielten kieliryhmistä. Slaavilaisia kieliä puhuu satoja miljoonia ihmisiä Keski- ja Itä-Euroopassa, Balkanin niemimaalla sekä Siperiassa. Slaavilaisten kielten yhteinen historiallinen edeltäjä on kantaslaavi, joka puolestaan pohjautuu baltoslaavilaiseen kantakieleen, josta myös balttilaiset kielet ovat kehittyneet. Slaavilaisten kielten puhujia kutsutaan slaaveiksi
Wikipedia · Text under CC-BY-SA license- Estimated Reading Time: 1 min
Slaavit – Wikipedia
WEBLänsislaavit, itäslaavit ja eteläslaavit 600-luvulta 800-luvulle. Slaavien muodostuminen erilliseksi etnisyydeksi on yhä pitkälti hämärän peitossa. Koska slaavilaisuus perustuu kieliyhteyteen, slaavilaisuus syntyi kieliyhteisön muodostumisen myötä.
- Estimated Reading Time: 5 mins
SLAAVILAISISTA KANSOISTA JA KIELISTÄ Päivi Saurio
WEBpohjalta syntyi slaavilainen valtio Suur-Määri ♦ noin 100 vuoden ajan siihen kuuluivat Čechy ’Böömi’, Morava ’Määri’ ja Slovensko ’Slo-vakia’ sekä Veikselin latva-alueita Sleesiassa ♦ saksalaisten ja katolisen kirkon vaikutus voi …
Slaavilainen filologia | Humanistinen tiedekunta | Helsingin yliopisto
WEBSlaavilaista kielihistoriaa on tutkittu Helsingissä pitkälti yli sata vuotta, mutta esimerkiksi kuvaa slaavilaisten kielten ja niitten puhujien alkuperästä voidaan meidän aikanamme yhä tarkentaa uusin menetelmin yhteistyössä eri tieteenalojen edustajien kanssa.
- Estimated Reading Time: 1 min
Slaavien kirjalliset traditiot ja kirjakielet: aatehistoriallisia ...
WEBSlaavien kirjalliset traditiot ja kirjakielet: aatehistoriallisia taustoja, kielellisiä valintoja, identiteettien kehityksiä
Slaavilaiset kielet - Wikiwand
WEBSlaavilaisten kielten yhteinen historiallinen edeltäjä on kantaslaavi, joka puolestaan pohjautuu baltoslaavilaiseen kantakieleen, josta myös balttilaiset kielet ovat kehittyneet. Slaavilaisten kielten puhujia kutsutaan slaaveiksi. Baltian ja slaavilaisten kielten suku, punaisella kadonneet ja valkealla luokat / alkukielet. Slaavilaiset kielet.
Slaavilaiset lainasanat suomen ja unkarin kielissä - UTUPub
WEBTämän tutkielman aiheena ovat slaavilaiset lainasanat suomen ja unkarin kielissä. Analysoin suomalais– ja unkarilais–slaavilaisia kontakteja ja vertailen niiden kautta tulleita lainoja. Tavoitteenani on katsoa, miten lainaaminen on tapahtunut, esittää lainasanojen eroja ja yhtäläisyyksiä, minkälaisiin semanttisiin kenttiin ne ...
Slaavilainen kirjasto | Kansalliskirjasto
WEBKokoelman kuvaus. Slaavilainen kirjasto on edelleen karttuva Venäjän ja Itä-Euroopan tutkimusta palveleva kokoelma. Vuosina 1828-1917 muodostunut vapaakappalekokoelma sisältää Venäjän keisarikunnan alueella ilmestyneitä painotuotteita kaikilta aihealueilta.
Slaavit - Wikiwand
WEBSlaavit ovat slaavilaisia kieliä puhuvia kansoja, jotka asuvat pääasiassa Itä-Euroopassa ja Balkanin niemimaalla. Slaavit ovat Euroopan suurin etnolingvistinen ryhmä, ja slaavilaisia kieliä puhuvien kansojen yhteenlaskettu väkiluku on noin 315 miljoonaa. Valtiot, joissa slaavit ovat enemmistökansallisuutena. Länsislaavit. Itäslaavit. Eteläslaavit.
- Some results have been removed
