Suomen taiteen kultakaudeksi kutsutaan noin vuosia 1880–1910, jolloin suomalaiselle taiteelle luotiin kansallinen ilme. Kultakausi sijoittui samaan aikaan sortokausien ja kansallisen heräämisen kanssa. Aikakauden on katsottu ilmenneen kuvataiteessa, kirjallisuudessa, musiikissa ja arkkitehtuurissa.

Suomen taiteen kultakausi oli ajanjakso vuosina 1880–1910, jolloin Suomessa oli paljon kansainvälisesti merkittäviä taiteilijoita usealta eri taiteen alalta. Kansainvälisesti tunnustetut taiteilijat ja heidän taideteoksensa ovat olleet kansallisen ylpeyden aihe. Etenkin kansallisromanttiset aiheet ovat vaikuttaneet kansalliseen identiteettiin.