- See more
See all on WikipediaVesipäästäinen – Wikipedia
Vesipäästäinen saalistaa veden alla, veden pinnalla ja kuivalla maalla. Sen ravintoa ovat hyönteiset ja niiden toukat, madot, kotilot sekä hämähäkkieläimet. Saalislistalta löytyvät myös pikkukalat, kalanmäti sekä sammakot ja pikkunisäkkäät. Vesipäästäisen sylki on myrkyllistä. Myrkky on niin voimakasta, että sen kerrotaan … See more
Vesipäästäinen (Neomys fodiens) on Suomessa rauhoitettu nisäkäs.
Lajin tieteellinen nimi muodostuu kreikan kielen sanoista … See moreVesipäästäinen on levinnyt laajalle Euraasiassa. Sitä tavataan Atlantin rannikolta Siperian taigalle ja tundralta Välimerelle See more
Vesipäästäinen viihtyy kaikenlaisissa vesissä, järvissä, joissa ja pikku puroissa. Hyvin nopeajuoksuisia virtoja se karttaa. Vesipäästäinen on … See more
Vesipäästäisen ruumiinpituus on 6,3–9,6 senttiä, häntä 4,7–8,2 senttiä ja paino 8–23 g. Vesipäästäisen selkä on musta ja vatsa valkoinen tai harmaankirjava, väriraja on jyrkkä. … See more
Levinneisyysalueen pohjoisosissa pariutumisaika on huhti–toukokuussa. Suomessa laji poikii yleensä kahdesti: ensimmäinen poikue on touko–heinäkuussa ja toinen myöhemmin kesällä. Poikueessa on 3–10 yksilöä. Heinillä … See more
Wikipedia text under CC-BY-SA license Vesipäästäinen, Neomys fodiens - Nisäkkäät - LuontoPortti
WEBVesipäästäinen on kookkain päästäislaji, joka syö maan ja veden selkärangattomia ja on Suomen ainoa myrkyllinen nisäkäs. Sivulla on tietoa vesipäästäisen käyttämisestä, pesästä, jälkeistä, ääneistä, lisääntymisestä, viereistä ja uhanalaisuudesta.
Vesipäästäinen - Faktaa, ruokavaliota, elinympäristöä ja kuvia …
WEBVesipäästäinen on Suomen ainoa myrkyllinen nisäkäs, joka viihtyy vesissä, joissa ja puroissa. Lue lisää vesipäästäisen ruokavaliosta, parittelusta, elinikäästä ja kuvista Animalia.bio-sivustolta.
Myrkyllinen nisäkäs - vesipäästäisen vapautus - Yle Areena
WEBVesipäästäinen on myrkyllinen nisäkäs, jota on vaikea päästä näkemään. Nisäkäsharrastaja Harri Muukkonen kertoo, miten hän löysi ja hoidi vapautettavan pitkänokaisen kaverin.
Majavan talvi kommuunissa - Suomen Luonto
WEBMar 3, 2016 · Vesipäästäinen on majavien pesään alivuokralainen, joka syntyy huhti–toukokuussa. Majavat parittelevat tammi–helmikuussa ja vesipäästäiset ovat kelpaavia pesään asukkaille.
Vesien nisäkkäät | Luonto-Suomi | Yle Areena
WEBJun 20, 2018 · Ohjelma kertoo vesistöissä elävien nisäkkäiden elämästä ja yhteistyöstä. Keskustellaan piisamista, saukoista, majavista, vesipäästäisistä, harmaahyljestä ja norpoista.
Yhtenä eläimenä - Suomen Luonto
WEBMay 15, 2019 · Rannassa touhuaa vesipäästäinen. Se näyttää kiukkuiselta väistäessään, mutta selällä kelluvia kuikkia ei tutun ihmisen veteen pulahtaminen juuri häiritse. Korppi lentää yläpuolelle seuraamaan uimareissua kuin vaativa valmentaja.
Vesipäästäinen - Wikiwand
WEBVesipäästäinen ( Neomys fodiens) on Suomessa rauhoitettu nisäkäs. Pikafaktoja Uhanalaisuusluokitus, Suomessa: ... Lajin tieteellinen nimi muodostuu kreikan kielen sanoista neo ( minä uin) ja mus ( hiiri ). Tieteellinen lajinimi, fodiens tarkoittaa kaivavaa.
Laji: Vesipäästäinen! - veljeksethanhela.fi
WEBPienemmistä sukulaisistaan poiketen vesipäästäinen elää luonnossa kahdenkin talven yli. Jäljet ja jätökset: Talvella vesirajan tuntumassa voi näkyä pienet parijäljet, joiden keskellä lunta viistää hännän piirto.
Vesipäästäinen pakkasessa - Suomen Luonto
WEBVesipäästäinen pakkasessa. Vesipäästäinen sukeltelee pirteästi sulana pysyvässä ojassa Helsingin Viikissä. Ei näytä haittaavan -16C pakkanenkaan. Ilmeisesti ojasta löytyy riittävästi hyönteisen toukkia …
Related searches for Vesipäästäinen
- Some results have been removed
Skip to content
